Kunnianloukkauksen syyteharkinnasta

Ilta-Sanomien tämänpäiväisessä jutussa “Iltalehden toimittaja oikeuteen loukkauksia jakelevan oululaispoliitikon kunnian loukkaamisesta” oli mielenkiintoista pohdintaa kunnianloukkaussäännöksistä ja syyttäjän mahdollisuuksista jättää ajamatta syytettä. Rikoslain (RL, 39/1889) 24:9 §:n perusmuotoisen kunnianloukkauksen säännös on:“Joka1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka2) muuten kuin 1 kohdassa […]

Valmiuslain soveltamisesta poikkeusoloissa

Valtioneuvosto totesi pääministeri Sanna Marinin suulla eilen, että valmiuslain 106 § ja 107 § otetaan käyttöön ilman asiaankuuluvaa käyttöönottoasetusta. Martin Scheinin kirjoitti aiheesta eilen Perustuslakiblogissa hyvän joskin hieman kiemuraisen selvityksen. Avaan asiaan liittyvää perusongelmaa tässä hieman kansantajuisemmin. Valmiuslain (ValmiusL, 1552/2011) 6.1 §:ssä on valmiuslain käyttöönottoon selkeä ohjeistus: “Jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa […]

Esitutkinnan rajoittaminen vähäisyysperusteella

Poliisi voi esitutkinnan aikana esittää syyttäjälle esitutkintalain (ETL, 805/2011) 3:10 §:n perusteella, että esitutkinta lopetetaan, vaikka olisikin selvää että rikos on tapahtunut. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi, ja sen perimmäinen syy on yksinkertaisesti prosessiekonominen, eli että syyttäjälaitoksen resursseja käytettäisiin viisaasti. Tässä mielessä esitutkinnan rajoittaminen on tärkeä osa syyttäjän keinovalikoimaa, koska se säästää esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen […]

Sananvapauden merkitys yhteiskunnassa

Sananvapauden merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi, vaikka se ei olekaan ehdoton perusoikeus. Tein tämän artikkelin kuitenkin tuodakseni esille tärkeän jaottelun sananvapauden tärkeyden korostamiseksi. En suinkaan puolusta ehdotonta sananvapautta John Stuart Millin tapaan, mutta sananvapauden käyttöä ei ole tarpeen myöskään liikaa rajoittaa. Eric Barendt jaotteli kirjassaan perustelut mahdollisimman laajalle sananvapaudelle, jotka ovat: 1) totuuden tavoittelu, 2) […]

Some-jättien vastuu ja valta

Helsingin Sanomat uutisoi 8.2.2021, että Facebook alkaa poistaa vääriä väitteitä rokotteista. Tämä on toki hyvä asia sinänsä, että kaikkein hurjimmille salaliittoteorioille ei ole enää tilaa Facebook-alustalla. Vaikka olen iloinen, että ihmisten ja yhteiskuntien terveydelle vaaralliset väitteet saavat nyt kyytiä, niin olen kuitenkin myös hieman huolissani. Huoli johtuu siitä, että some-jäteillä on paljon valtaa siihen, miten […]

Verkkojulkaisun rikosvastuu vihapuheessa

Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKS) laati jo 21.12.2012 työryhmän raportin Dnro 17/34/11 “Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä”, joka on edelleen hyvä kooste rangaistavan vihapuheen määrittelystä ja rikosvastuun kohdentumisesta Internetissä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Mika Illman, ja työryhmän muut jäsenet olivat Marko Forss, Pia Holm, Simo Kolehmainen ja Juhani Vuorisalo. Raportti antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, missä Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö vihapuheen Internetissä […]

Poliittinen sananvapaus Suomessa

Sananvapaus poliittisessa kontekstissa on Suomessa kuten muissakin länsimaissa erittäin suojeltu. Jo pelkkä väite siitä, että yhden poliittisen puolueen sananvapautta mitenkään rajoitettaisiin, nostaa meillä niskakarvat pystyyn. Osallistumista “demokratian prosessiin” pidetään tärkeämpänä kuin tunteita, joita väkisinkin tässä prosessissa loukataan. Demokraattista osallistumista on kuitenkin rajoitettu siinä mielessä, ettei se oikeuta väkivaltaan tai vihaan yllyttämiseen taikka muiden ihmisarvon loukkaamiseen. […]

Mielenosoitus kokoontumisvapaudesta

Helsingissä kansalaistorilla järjestettiin 30.1.2021 mielenosoitus mielenosoitusoikeuden ja sananvapauden puolesta. Kyllä, Suomessa osoitettiin mieltä mielenosoitusoikeuden puolesta. Järjestäjänä oli lehtitietojen mukaan MV-Lehden taannoinen päätoimittaja ja Token Tube -salaliittosivuston perustaja Juha Korhonen. Anssi Järvinen kirjoitti tästä mielenosoituksesta paikalla olleena mielenkiintoisen blogikirjoituksen. Palataan tässä ajatuksessa vielä pari askelta taaksepäin. Mikä tässä oli alun perin se vaatimus, vastalause, mielipide tms., […]

Mitä maalittaminen tarkoittaa?

Maalittaminen on vaikeasti määriteltävä termi, ja siksi se ymmärretään helposti myös väärin. Maalittaminen tarkoittaa yleisesti ottaen ihmisten yllyttämistä vihakampanjaan erikseen nimettyä henkilöä kohtaan. Maalittamiseen pystyy toki kuka tahansa, mutta ennen kaikkea henkilöt, joilla on sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia. Tähän seuraajien määrään liittyy kuitenkin myös vastuu, mitä ei ehkä aina ymmärretä riittävän hyvin. Maalittaminen on vihapuheen […]

Mitä vihapuhe tarkoittaa?

Vihaista puhetta on ollut aina, ja se kuuluu sananvapauteen. Vihapuheella terminä viitataan kuitenkin lähinnä sellaiseen puheeseen, jota tulisi muiden perusoikeuksien turvaamiseksi välttää. Vihapuheen asemasta lainsäädännössä ja sen määrittelystä on käyty paljon keskustelua. Osa keskustelijoista pitää isoa osaa loukkaavasta puheesta helposti vihapuheena, kun taas osa olisi valmis sallimaan sananvapauden nimissä jopa muiden perusoikeuksien loukkaukset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen […]