Kunnianloukkauksen syyteharkinnasta

Ilta-Sanomien tämänpäiväisessä jutussa “Iltalehden toimittaja oikeuteen loukkauksia jakelevan oululaispoliitikon kunnian loukkaamisesta” oli mielenkiintoista pohdintaa kunnianloukkaussäännöksistä ja syyttäjän mahdollisuuksista jättää ajamatta syytettä. Rikoslain (RL, 39/1889) 24:9 §:n perusmuotoisen kunnianloukkauksen säännös on:“Joka1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka2) muuten kuin 1 kohdassa […]

Testitodistusvaatimus ei perustuslain vastainen

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kerta toisensa jälkeen väittänyt, että Suomeen saapuvilta ei voida vaatia negatiivista testitodistusta koronaviruksesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Sen sijaan STM aikoo ratkaista asian jonkinlaisella ohjauskirjeellä lähipäivinä. Useat ministerit ovat STM:n ohella perustelleet sitä, että ennakkotestitodistuksia ei ole vaadittu, perustuslaillisilla ja oikeudellisilla ongelmilla. Perustuslakiasiantuntijat ovat kuitenkin hyvin yksiselitteisesti perustelleet, ettei […]

Maskipakko – vai eikö edelleenkään?

Tänään VR ja HSL ilmoittivat, että heidän liikenteessään on huomisesta alkaen maskipakko. Ensimmäinen ajatus oli, että vihdoinkin tehdään niitä ensimmäisiä ja vähiten perusoikeuksia rajoittavia toimia, joita olisi pitänyt tehdä jo pitkän aikaa. VR ja HSL kuitenkin ilmoittivat samalla, että maskittomia vain ohjeistetaan käyttämään maskia. Uutisissa jopa todettiin, että maskia ei tarvitse käyttää, kunhan vain vetoaa […]

Valmiuslain soveltamisesta poikkeusoloissa

Valtioneuvosto totesi pääministeri Sanna Marinin suulla eilen, että valmiuslain 106 § ja 107 § otetaan käyttöön ilman asiaankuuluvaa käyttöönottoasetusta. Martin Scheinin kirjoitti aiheesta eilen Perustuslakiblogissa hyvän joskin hieman kiemuraisen selvityksen. Avaan asiaan liittyvää perusongelmaa tässä hieman kansantajuisemmin. Valmiuslain (ValmiusL, 1552/2011) 6.1 §:ssä on valmiuslain käyttöönottoon selkeä ohjeistus: “Jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa […]

Koronan vastaisista pakkotoimista

Suomessa ja muualla maailmassa on käytetty erilaisia keinoja koronaepidemian hillitsemiseksi tai taltuttamiseksi. On maskipakkoa, maan tai alueiden rajojen sulkemisia, pakkokaranteenia, kokoontumisrajoituksia ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Suomessa on kuitenkin keskitytty kevyiden toimien kuten vaikkapa maskipakon sijasta maskisuositukseen, mutta rajumpia perusoikeuksien rajoittamisia kuten vaikkapa rajojen sulkemisia on kuitenkin käytetty jo alusta alkaen. Aloitetaan kevyimmästä eli maskipakosta. Jostain syystä […]

Pakolaisstatus kansainvälisen oikeuden mukaan

Keskeisin kansainvälisen oikeuden instrumentti pakolaisten osalta on 28.7.1951 solmittu Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus). Alunperin sopimus solmittiin suojaamaan niiden henkilöiden oikeuksia, joilla “ennen 1 päivää tammikuuta 1951 sattuneiden tapausten vuoksi […] on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta […]”. Sittemmin vuonna 1967 sopimuksen soveltamisalaa laajennettiin New […]

Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?

Viime viikkoina on herännyt jälleen keskustelu siitä, mikä taho johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomen perustuslain (PL, 731/1999) 93.1 §:n ensimmäinen lause kuuluu: “Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.” Tämä lause on jättänyt melko avoimeksi, miten ulkopolitiikkaa käytännössä tai edes periaatteessa johdetaan tai hoidetaan. Mikä on tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin rooli? Asiassa on syytä […]