Esitutkinnan rajoittaminen vähäisyysperusteella

Poliisi voi esitutkinnan aikana esittää syyttäjälle esitutkintalain (ETL, 805/2011) 3:10 §:n perusteella, että esitutkinta lopetetaan, vaikka olisikin selvää että rikos on tapahtunut. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi, ja sen perimmäinen syy on yksinkertaisesti prosessiekonominen, eli että syyttäjälaitoksen resursseja käytettäisiin viisaasti. Tässä mielessä esitutkinnan rajoittaminen on tärkeä osa syyttäjän keinovalikoimaa, koska se säästää esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen […]

Koronan vastaisista pakkotoimista

Suomessa ja muualla maailmassa on käytetty erilaisia keinoja koronaepidemian hillitsemiseksi tai taltuttamiseksi. On maskipakkoa, maan tai alueiden rajojen sulkemisia, pakkokaranteenia, kokoontumisrajoituksia ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Suomessa on kuitenkin keskitytty kevyiden toimien kuten vaikkapa maskipakon sijasta maskisuositukseen, mutta rajumpia perusoikeuksien rajoittamisia kuten vaikkapa rajojen sulkemisia on kuitenkin käytetty jo alusta alkaen. Aloitetaan kevyimmästä eli maskipakosta. Jostain syystä […]

Pakolaisstatus kansainvälisen oikeuden mukaan

Keskeisin kansainvälisen oikeuden instrumentti pakolaisten osalta on 28.7.1951 solmittu Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus). Alunperin sopimus solmittiin suojaamaan niiden henkilöiden oikeuksia, joilla “ennen 1 päivää tammikuuta 1951 sattuneiden tapausten vuoksi […] on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta […]”. Sittemmin vuonna 1967 sopimuksen soveltamisalaa laajennettiin New […]

Sananvapauden merkitys yhteiskunnassa

Sananvapauden merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi, vaikka se ei olekaan ehdoton perusoikeus. Tein tämän artikkelin kuitenkin tuodakseni esille tärkeän jaottelun sananvapauden tärkeyden korostamiseksi. En suinkaan puolusta ehdotonta sananvapautta John Stuart Millin tapaan, mutta sananvapauden käyttöä ei ole tarpeen myöskään liikaa rajoittaa. Eric Barendt jaotteli kirjassaan perustelut mahdollisimman laajalle sananvapaudelle, jotka ovat: 1) totuuden tavoittelu, 2) […]

Some-jättien vastuu ja valta

Helsingin Sanomat uutisoi 8.2.2021, että Facebook alkaa poistaa vääriä väitteitä rokotteista. Tämä on toki hyvä asia sinänsä, että kaikkein hurjimmille salaliittoteorioille ei ole enää tilaa Facebook-alustalla. Vaikka olen iloinen, että ihmisten ja yhteiskuntien terveydelle vaaralliset väitteet saavat nyt kyytiä, niin olen kuitenkin myös hieman huolissani. Huoli johtuu siitä, että some-jäteillä on paljon valtaa siihen, miten […]

Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?

Viime viikkoina on herännyt jälleen keskustelu siitä, mikä taho johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomen perustuslain (PL, 731/1999) 93.1 §:n ensimmäinen lause kuuluu: “Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.” Tämä lause on jättänyt melko avoimeksi, miten ulkopolitiikkaa käytännössä tai edes periaatteessa johdetaan tai hoidetaan. Mikä on tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin rooli? Asiassa on syytä […]

Verkkojulkaisun rikosvastuu vihapuheessa

Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKS) laati jo 21.12.2012 työryhmän raportin Dnro 17/34/11 “Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä”, joka on edelleen hyvä kooste rangaistavan vihapuheen määrittelystä ja rikosvastuun kohdentumisesta Internetissä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Mika Illman, ja työryhmän muut jäsenet olivat Marko Forss, Pia Holm, Simo Kolehmainen ja Juhani Vuorisalo. Raportti antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, missä Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö vihapuheen Internetissä […]

Poliittinen sananvapaus Suomessa

Sananvapaus poliittisessa kontekstissa on Suomessa kuten muissakin länsimaissa erittäin suojeltu. Jo pelkkä väite siitä, että yhden poliittisen puolueen sananvapautta mitenkään rajoitettaisiin, nostaa meillä niskakarvat pystyyn. Osallistumista “demokratian prosessiin” pidetään tärkeämpänä kuin tunteita, joita väkisinkin tässä prosessissa loukataan. Demokraattista osallistumista on kuitenkin rajoitettu siinä mielessä, ettei se oikeuta väkivaltaan tai vihaan yllyttämiseen taikka muiden ihmisarvon loukkaamiseen. […]